Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on joulukuu, 2018.

#116 HAUSKA PÄÄTÖS VUODELLE '18

Torstaina 27.12. oli sovittuna eräällä tallilla treffit Annin kanssa. Tämä sovittiin jo hyvissä ajoin ja tietenkin samointein sovittelin  myös Oonan kanssa treffaamista ja pyysin Oonaa henkiseksi tueksi ja kuvaamaan tallille sovittua tapaamista. Kuitenkin alustava suunnitelma meinasi pettää ja peruuntua.. mutta onneksi näin ei kuitenkaan käynyt.  Minua jännitti... Eniten tunsin jännitystä istuessani Oonan kyydissä kun matkasimme kohti tallia. Ja ei, en jännittänyt Oonan kydissä oloa , vaan juuri tallille menoa. Koska oltiin taas minulle "uuden" asian äärellä.  Olimme siis matkalla Vanhalan Ratsutilalle tutustumaan Anniin ja hänen eestinhevoseensa, Veksiin. Tarkoitus olisi siis koeratsastaa Veksi; sopisimmeko yhteen vuokrausmielessä.  - Kyllä, vuokrausmielessä.   Aloitan tammikuussa opiskelut AMK'ssa ja osa koulupäivistä on lyhyitä. Mietin, että miksei voisi niinä päivinä käydä liikuttamassa jotain kaviojalkaista, sillä vaikka olen myynyt oman pon...

# 115 ~ HARTIKANLAHTI ~

Tämä blogi on perustettu 8.10.2014, eli blogi on pysynyt auki vähän päälle neljävuotta. Blogi avautui, sillä olimme rakentamassa omaa tallia lypsykarjatilan yhteyteen. Talli otettiin käyttöön 3.12.2014. Mutta mistä nimi Hartikanlahti? Tiedätte varmaankin, että paikkakunnilla on alueita joilla on oma nimi. Alue johon hevoset silloin muuttivat uuteen yksityiseen talliin oli ja on edelleen Hartikanlahti. Asumme siis yhdessä kihlattuni ja poikamme kanssa Hartikanlahdessa. Maatilan nimikin on Hartikanlahden tila. Kauan aikaa sitten järven pinta on yltänyt Hartikanlahteen. Järvenpintaa on laskettu kanavaa kaivamalla, näin on saatu lisää peltopintalaa. Kanavan kaivaminen on aloitettu jo 1800 luvulla. Ratsastuskentän pohja jonka  teimme vuonna 2014, on siis vanhaa järven pohjaan. Siinä onkin useamman metrin verran fillerihiekkaa jonka jälkeen tulee savi. Fillerihiekka on yhtäsileää kuin useimmilla uimarannoilla, kesällä siinä on ihanaa kävellä paljain jaloin, muttei lenkkari...

# 114 ~ PIAN OLEN PONITON ~

Niin.. Niinkuin otsikko antaa ymmärtää, minun ja Bäkkiksen yhteinen matka päättyi neljään vuoteen. Toivon mukaan jossakin vaiheessa elämää poni palaisi sattumien kautta takaisin luokseni, mutta lähitulevaisuudessa se ei ole kuitenkaan mahdollista.  Kauppakirjat tein ja toimitin eteenpäin 10.12. B siis jää Julialle treenattavaksi ja kun poni on kehittynyt sekä saanut sopivasti kokemusta mm. kisoista niin poni tulee myyntiin uudestaan, Toivonkin, että silloin poni pääsisi jollekkin junnulle treeni ja kisakaveriksi vähintääkin harrastetasolle. Tietekin haluaisin, että poni edustaisi jopa kansallisella tasolla rotuaan ja sukuaan. Toiveena myös olisi nähdä poni ensikautena Ponibreeders kilpailussa! Julia ja B 25.11.-18 Tampereen ratsastuskeskus   / c. Krista Rósten  Minusta on ihanaa, että Wili ja Bäkkis ovat samassa paikassa, luotettavilla ihmisille ja etenkin ammattilaisten silmien alla. Kaverukset saavat myös ulkoilla samassa tarhassa, kunhan eivät ala...

#113 ~ NELJÄ VUOTTA ~

Blogi hiljentyi turhankin pitkäksi aikaa, sillä Bäkkis siirtyi Wilin luokse Ratsuniittyyn muutama päivä  edellisen postauksen jälkeen. B on päässyt treenaamaan monipuolisesti Julian kanssa, myös maastoesteet ovat kuuluneet uusiin asioihin. Mutta palaten otsikon aiheeseen, niin tosiaan... 3.12. oli Bäkkiksen ja allekirjoittaneen vuosipäivä! Olen omistanut ponin neljä vuotta. Aika on mennyt todella nopeasti, vaikka eihän aika ole kummoinen, mutta on se silti saavutus. Minun ja Bäkkiksen elämä kun ei ole ollut ihan helppoa. Silti se poni on vain rakkain ja ajatus siintä luopumisesta tuottaa tuskaa! Mitä me olemme kokeneet näiden vuosien aikana? Kun saimme 2014 vuonna tallin valmiiksi, Leiska ja Bäkkis muuttivat siihen yhdessä. Bäkkiksellä on koko tämän neljän vuodena aikana ollut sama karsina, vaikka vierustoverit ovatkin vaihtuneet. Ensimmäisenä talvena opettelimme juoksutuksen salat ja poni pääsi tutustumaan ravisiloihin. Keväällä 2015 B totutettiin kopp...