sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

#17 ~ TREENAMISTA JA PIKKU KISAT ~

Tämmöisellä synkällä ilmalla on ihanaa päivällä maata vain sängyssä, katsella ikkusta samalla ulos kun hevoset syövät heiniään tarhoissa. Ulkona on kosteaa ja hyvin kylmää.. ihan melkein masentaa koko mielen. Tänään en vain yksin kertaisesti jaksa kivuta hevosen selkään... sillä eilen kastuin
kokonaan meidän kahden tunnin maasto lenkillä. Onneksi maasto oli hyvin rauhallinen, joten ruuna ei tarvitse tänään palauttavaa liikuntaa. Etenkin kun mami on vieläkin eilisestä kylmissään ja tuntuu, että flunssa meinaa iskeä. :D



Sain vihdoin kuvia blogin puolelle, joten voin hyvillä mielin jälleen kirjoitella tapahtumia.

Viime kirjoituksesta on aikaa.. (yllätys yllätys...), mutta eipä kukaan kerkeä kyllästymään samanlaisiin blogipäivityksiin? :D Huomasithan, että kävin päivittämässä Backyard's Stone Bramble'n esittely sivun? Blogini muokkaus keväisempään on pahasti kesken. 

Kun teen töitä 7päivää viikossa aamuin illoin, ja hoidan siinä vielä kaksi hevosta sekä myös usein tulee tuttujen hevosia hoidettua ja liikutettua, niin ei aikaa jää blogilleni. Tälläkin hetkellä, jos kentät olisi ollut ok kunnossa ja oltaisin enemmän päästy treenaamaan olisin tänään ollut Leiskan kanssa Savonlinnassa kisaamassa 1-tasonkilpailussa. Mutta on tässä vielä ensikuun aikana tulossa kisoja, niin jos niihin tähtäis!! 


Hevoset sai kaviomanikyyrin. 
Leiska on ollut normaali oma vintiö, hölmö, fiksuin sekä samalla se ärsyttävin mutta rakkain.. :D Bäkkiksellä alkanut hormoonit jyllää, joten orimaisia piirteitä alkaa löytymään. Ootan vain, että saisin pian hevoset samaan tarhaan niin purkaisivat hölmöytensä toisiinsa, ei minuun.. Orii on kasvanut todella paljon ja kohta pitäisikin päästä mätsäreihin. Edelliset mätsärit jouduimme perumaan sillä Leiska otti ritolat tarhasta (tuuliinen tiputti portin kahvat maahan) ja tämän jälkeen ruuna oli vetänyt Bäkkiksenkin tarhan langat ohimennen mukanaan. Itse olin kaupungilla, joten mieheni oli hoitanut homman hyvin ja sai hevoset vietyä talliin. Tallissa ne ikävä kyllä joutuivat olemaan päivä klo12 seuraavaan aamuun klo 9 asti... Joten olisi ollut todella turhauttavaa lähteä varsan kanssa uuteen paikkaan kun on kerennyt keräämään turhaa pöllöily energiaa.. Käytin kyllä kumpaakin illalla n.20minuutin kävely lenkillä ja Leiska oli todella nöyrää poikaa.. varmasti tiesi mitä oli mennyt tekemään. 


Pidimme aikoja sitten Bäkkiksen kanssa kuvaus päivän, ja kuvaajana toimi Milja minun kameralla. Minä muokkasinkin kuvat vielä päivän päätteeksi. 

Kävimme Leiskan kanssa Mannilan Ratsutallilla ryhmätunnilla, ja siellä hevonen oli todella tahmea ratsastaa. En tiedä johtuiko esteistä (niille koitti hakeutua koko ajan) vai siintä, että kentällä meidän lisäksi oli kolme muuta ratsukkoa.. Sekä ruuna pelkäsi kuollakseen kirjavaa shettistä! Sain hävetä silmät päästäni. Harjoittelimme kisoja varten hiukan niitä radan osuuksia.

Muutama päivä tunnin jälkeen kisat koittivat. Leiska oli jo kotonta lähtiessä semmoisella päällä että hän ei muuten varmaan liiku mihinkään. Joten eikuin "iloisin" mielin kisoihin. Verkassa laukka ei meinannut nousta mitenkään ja muutenkin olevinaan pelkäsi kaikkea. Puuh.. Radalla ollessa hypittiin ja loikittiin, tehtiin väistöjä ja kaikea muuta mikä ei kuulunut koko ohjelmaan.. kuiteskin tuomari näki meidän hyvät puolet ja ruuna jopa loisti satunnaisia hetkiä..
Suoritimme HeC Harraste kouluohjelman ja saatiin 59.688%  sijoituttiin 5/9 eli ei oikeasti todellakaan paha! Jos ruuna ja minä olisimme toimineet radalla moitteettomasti niikuin 'kotona', ilman ylimääräisiä loikkia ym. niin olisimme voineet saada jopa lähemmäksi 70% radasta. Tästä siis tietää, että silloin kun ruunalla on aamusta jo se fiilis että tänään ei liikuta, niin jättää koko kisat välistä tai lähtee silti yrittämään. Toivotaan, että seuraavissa kisoissa ollaan paremmalla fiiliksellä! :)


Tämän jälkeen maastoilimme ja sitten koitti jälleen valmennus. Leiska tarvitsisi jo enemmän kenttätyöskentelyä ja enemmän eteen päin ratsastamista, Kentät ovat olleet jäässä eikä missään oikein pystynyt oikeasti ratsastamaan. Valmennuksessa mentiin pääsääntöisesti käynnissä, tehtiin voltteja ja lyhyitä ravisiirtymisiä. Haettiin enemmän asettumista ulko ohjalle ym. Pohkeen väistöharjoituksiakin tehtiin, mutta ruuna oli jotenkin mielimaassa eikä liikkunut yhtä jouhevasti kuin normaalisti. Varmasti johtuen siintä, kun meidän alkuverkkaan on aina kuulunut laukka siirtymiset ym. Ja nytten ei voinut edes kuvitella ottavan laukkaa kentällä.

Tämä kuukaus on kohta jo taputeltu ja ollaan ihan ok mallilla ruunan kanssa. Nyt kevättä kohti vain kovempaa treeniä! :)

Jos tuo talvikarva kohta irtoaisi! :)


keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

#16 ~ ONNISTUMISIA JA EPÄONNISTUMISIA ~

Hei. Taas kirjoittaminen jäänyt kiireiden takia. Tuntuu kuin tunnit ja päivät loppuisi kesken, ja mitään en silti saisi aikaiseksi.. Olenkin siis nytten epäonnistunut hevosen liikutuksessa. Onneksi Leiska ei välitä ylimääräisistä vapaista... taitaa enemmän vain tykätä niistä.

Olemme ruunan kanssa maastoilleet, koska kentät olivat ihan järkyttävässä kunnossa, ja lähin maneesi on 80 kilometrin päässä. Näin tuossa muutama viikko sitten unta, että sain jostain rahaa ja pystytin maneesin... Voi kun se olisikin noin helppoa. Tosin tässä meidän kylällä sillä voisi olla ehkä käyttöäkin.. ja olisi meille hyvät paikat rakentaa semmoinen.. Mutta se raha.. sitä ei juurikaan ylimääräistä ole, etenkään tämmöiseen aikaan, kun maidonhinta tippuu tippumistaan. (lue : miehelläni on lyspytila, jossa itse työskentelen)


Oma kenttäkin on vielä kesken eräinen.. Kun lumet ovat lähteneet, täytyy kenttää alkaa työstämään samantien. Haluaisin päästä irtojuoksuttamaan ja hypyttämään nuora oriita. Tietty myös Leiskaakin!


Kävimme Leiskan kanssa ekoissa estekisoissa 8.3. , 30cm Clear Round luokka, joka osottautui meille aivan turhan matalaksi.. Nimettäin ruuna ei hypännyt kuin muutaman esteen, nosti nätisti jalat yks kerralaa ylin.. Ja yksi kieltokin siellä tuli (kartio esteen juurella oli kamala..meinasi syödä meidät oikeasti!).

Mutta muuten ruuna käyttäytyi todella mahtavasti, niikuin aina vieraassa paikassa. 

Oriin kanssa en ole oikein tehnyt mitään, raasulla kun ei ole kenkiä niin jäätiköllä oli turhan liukasta mennä.. Nytten odottelen, että paikat sulaa ja kuivahtaa niin  alamme ohjasajo alkeita harjoittamaan. 

Leiskalle olen tällä hetkellä etsimässä koulusatulaa, ja toivon, että jostain tärppäisi sopiva! 

Meillä kävi myös hammashoitaja, ja ruunalla olikin jo kertynyt piikkejä harmikseni.. kuolamien puremiseenkin löytyi syy : sudenhampaan pieni palanen "muljus" ikinen sisällä.. Hyvinkäällä tehty sudenhampaan poisto ei ole siis mennyt ihan niinkuin olisi pitänyt.. Mutta parempi näin, että nytten ainakin suu on kunnossa. Leiskalla onkin nytten viikon kuolain kielto, eli kevyesti täytyy päitsillä liikutella.. 



Kävin myöskin raveissa valjastamassa yhtä lv oriita, kun sen omistaja/valmentaja itse ei päässyt. Miten olikaan ihanaa tehdä sitä hommaa - sain valjastaa hevosen kokonaan yksin, sain viedä sen itse kuskille radan varteen, ja sain yksinään ottaa oriin vastaan lämmittelystä ja startista. Sain hölkötellä sillä varikolla ym. Startti ei sujunut aivan ongelmitta... Henkka keskeytti oriin lähdön sillä kenkä irtosi ja poika meinasi kaatua, tämän jälkeen laukkaa ja ravissa ontui varikolle asti.. Muutama kirosanan ja pettymyksen huokaisu pääsi... Kanta oli poljettu auki ja vuohis kuoppa lyöty verille.. eikun vähän käyntiä varikolla, hevosen purku ja pesu.. jalan sitominen ym. ja myöhemmin ratakengittäjä löi kengän jalkaan jottei kavio lohkeaisi näillä keleillä. Kengittäjä luuli, että oriin jalkaan oli eläinlääkäri tehnyt pakentin, mutta yllättyikin kun sanoin, että minä ihan itse sen tein omalla maalaisjärjellä. :D 

Oriin jalka on kunnossa, ei ole vetänyt imppariksi ym. ONNEKSI! Orii lähtee parinviikon päästä uudestaan starttiin ja lähden jälleen pojan mukaan sitä tukemaan ;) 

Ainiin ja kävin ennen starttia ajamassa samaisella oriilla vetoja ja kyllä poika liikkui hienosti! 


 Tässä vielä video minun ja Leiskan esteradasta, pahoitteluni kaikki virheet ym. Kuvattu Iphonella.

Ette voi uskoa miten minua jännitti koko tilanne ym.. Olen aina sanonut, että minusta ei ikinä ole mihinkään estekisoihin, ei edes pieniin.. Nytten todellakin ylitin oman mukavuus alueeni ja otin härkää sarvista - lähdin estekisoihin..