Hartikanlahti

Nyt paneudutaan yleisesti ratsastajan hyvinvointiin; mitä se oikeasti tarkoittaa ja mitä sillä haen, miksi tämä on tärkeä asia.  Näihin löytyy vastaus tästä postauksesta.
Ensinnäkin aivan superia, että juuri sinä luet tätä. Toivottavasti jaksat lukea loppuun asti, ja  toivoisin suuresti, että heittäisit alas jonkinlaisen kommentin tästä aiheesta. Omat mielipiteet kunniiaan.


Hyvinvoinnilla tarkoitetaan jokaisaista osa-aluetta, mutta minä takerrun nytten fyysiseen sekä psyykkiseen. 
Miksi psyykkistä? -Oletko koskaan ratsastanut silloin kun olet stressaantunut, erittäin pahalla tuulella, todella väsynyt tms? Jos vastasit kyllä, niin muistele silloista ratsastus kertaa.. > Puritko huomaamattasi hevoseen oman huonon olon? Esim. hetki jolloin hevonen ei vaikka nostanut laukkaa haluamallasi tavalla, ei taipunut syvälle kulmaan tai muu vastaava hetki > Menetit hermosi hetkeksi > käytit pohjeapua kovemmin, nykäisit pidätteen, käytit raippaa normaalia kovemmin, puristit omalla istunnall…

Oletko koskaan miettinyt ratsastajana omaa hyvinvointiasia? Minäpä olen..  Alla minun stoorinini ja myöhemmin palataan paremmin otsikon aiheeseen yleisellä tasolla.

Nyt kun Kiran yp sopimus loppui ja itse palasin ponin selkään 15.8. iski karu totuus vasten kasvojani. Jo ennen leikkausta minun painoni oli noussut, mutta kuitenkin oli lihaksia. Leikkauksen jälkeen en saanut ensimmäiseen 2-3viikkoon tehdä vatsalihaksia rasittavia asioita joten arvatenkin saattaa mitä siinä sitten kävi.. Leikkauksen jälkeen tippui painoi arviolta 4kiloa, mutta kaikki se tuli tuplaten takaisin viimeisen 2 viikon aikana. 
En myöskään ole pirteä, vaan väsynyt kokoajan, vaikka kuinka lepäisin. Mutta hei, tähän sentäs löytyy selkeä ja helppo vastaus : En ole liikkunut tarpeeksi, enkä katsonut mitä syön. Sipsipusseista on tullut parhaat ystäväni ja illalla ennen nukkumaan menoa monesti tulee syötyä päivän ensimmäin lämminateria.. Ei näin. Ei todellakaan näin.
En ole ikinä ennen ollut näin "lihakseton"…