sunnuntai 19. elokuuta 2018

#108 ~ HYVINVOINTI, NIIN SIIS MIKÄ.. ~

Nyt paneudutaan yleisesti ratsastajan hyvinvointiin; mitä se oikeasti tarkoittaa ja mitä sillä haen, miksi tämä on tärkeä asia.  Näihin löytyy vastaus tästä postauksesta.

Ensinnäkin aivan superia, että juuri sinä luet tätä. Toivottavasti jaksat lukea loppuun asti, ja  toivoisin suuresti, että heittäisit alas jonkinlaisen kommentin tästä aiheesta. Omat mielipiteet kunniiaan.

Minä 2014 kesällä. Olin hoikka, mutta lihakseton keskivartalosta.


Hyvinvoinnilla tarkoitetaan jokaisaista osa-aluetta, mutta minä takerrun nytten fyysiseen sekä psyykkiseen. 

Miksi psyykkistä?
-Oletko koskaan ratsastanut silloin kun olet stressaantunut, erittäin pahalla tuulella, todella väsynyt tms? Jos vastasit kyllä, niin muistele silloista ratsastus kertaa.. > Puritko huomaamattasi hevoseen oman huonon olon? Esim. hetki jolloin hevonen ei vaikka nostanut laukkaa haluamallasi tavalla, ei taipunut syvälle kulmaan tai muu vastaava hetki > Menetit hermosi hetkeksi > käytit pohjeapua kovemmin, nykäisit pidätteen, käytit raippaa normaalia kovemmin, puristit omalla istunnallasi tai vaan kiukkusit selässä? Niinpä. Se on psyykkistä. Se oli vain huonohetki, jonka annamme sinulle anteeksi, mutta hevonen saattaa sen muistaa ahdistavana. Ei hätää, seuraavalla ratsastuskerralla voit korjata tilanteen ja toimia samassa tilanteessa eritavalla. Psyykkinen hyvinvointi on siis ehdottomasti tärkein pohja, jolta lähdemme liikkeelle. Ratsastajan ei pitäisi siis ratsastaa mitään vaativia tehtäviä silloin kun keskittyminen ei ole positiivista. Tällöin rentokävely riittänee, se voi jopa parantaa ja rentouttaa omaa mieltä ja parantaa omaa hyvinvointia. Psyykkinen hyvinvoinnin tasapaino voi horjua siintä, jos sinulla on esim. riita parhaan kaverisi kanssa. Joissakin tapauksissa ratsastus voi auttaa ja parantaa mieltäsi, mutta pahimmoilleen käy niikuin aikaisemmin kirjoitin - negaativinen käytös sitä karvakorvaa kohtaan...

Psyykkistä hyvinvointia voi tukea monella tapaa - hyvät ystävyys/kaveri suhteet, stressittömyys, mielekäs harrastus, realistiset tavoitteet, hyvä unenlaatu ja unen määrä, taito kohdata myös ne epäonnistumiset.

Iloinen ratsastaja. 

Mitä fyysinen hyvinvointi on ja mihin sitä tarvitsee?
- Tällä ei tarkoiteta sitä, että ihminen olisi "timmissä" kunnossa omaten pyykkilautavatsan (lue: näkyvillä olevat vatsalihakset) sekä lihaksikkaat käsivarret. On kuitenkin tärkeä ymmärtää, että fyysinen kunto ja terveys eivät ole sama kuin ulkonäkö.  Hyvinvoiva ihminen voi olla siis yli-, ali-, normipainoinen. Rasvaprosentti voi olla 10 tai 25. Sillä ei ole väliä. Fyysisesti hyvinvoivalla ihmisellä on peruskunto hyvä. Jaksaa kantaa itsensä ja päivittäiset rutiinit sujuvat kevyesti. Fyysiseen hyvinvointiin vaukuttaa terveys, unenlaatu, riittävä ravinnon saanti, sopiva liikunta.

Ratsastaja tarvitsee fyysistä hyvinvointia, etenkin silloin, kun halutaan ratsastuksen olevan mielekästä. Se, että sinulta löytyy sisimpiä lihaksia joilla kannattelet itseäsi hevosen selässä, auttaa kehittymään ratsastajana. Olet paremmin tasapainossa jne. Kun taas sisimpien lihaksien puuttuessa, et pysty tasapainoittelemaan hevosystävällisesti edes käynnissä. Ja tästä tulee ketjureaktio kaikkeen muuhun. Tällä en siis todellakaan tarkoita sitä, että jos sinulle ei ole sisimpiä lihaksia, niin et voi ratsastaa. Väärin. Sisimpiä lihaksia voi treenata ratsastamalla, harjoitusravi ilman satulaa esim liinatyöskentely tunnilla on oiva treeni. Olen 100% varma, että seuraavana päivänä tuntuu lihaksissa. Kun lihaksia alkaa löytymään ja niihin saa voimaa niin ratsastaminen alkaa helpottua. Saat kannettua itsesi hevosen selässä ryhdikkäänä, et väsy niin herkästi ja jaksat työstää ratsua paremmin. Tämähän olisi kaikkien etu, eikö vain?  Myös se unen määrä merkitsee, jos olet nukkunut vähän niin et varmasti jaksa aktivoida omia lihaksia työntekoon. Tai väsyt entistä nopeammin. 

Miten fyysisen hyvinvoinnin tarpeet näkyy ratsastuksen erilajeissa? 
- Aloitetaan kouluratsastuksesta.. Kouluratsastaja istuu satulassa antaen huomaamattomia apuja ratsulleen. Kouluradalla täytyy olla huomaamattomat avut käytössä, ja tähän ei pysty jollei ole hyvinvoiva fyysisesti. Täytyy tasapainoilla ja elää hevosen joka liikeessä mukana. Levon ja unen määrä myös merkitsee keskittymisen ja oman jaksamisen kannalta.

Esteratsastajan tulee pystyä kantamaan itseään esteistunnassa, tarvittaessa kevyessä- sekä perusistunnassa. Tähän tarvitaan myös paljon sisäisiä lihaksia jolla saadaaan pidettyä tasapainoa. On valmistauduttava siihen, että hevonen kieltää, lähtee hyppyyn liian aikaisin tai hevonen ajautuu juuri ennen hyppyä aivan pohjaan - tällöin on eritoten hyötyä fyysisestä hyvinvoinnista - sinun tulisi saada kannettua itsesi selässä tasapainossa jottet rojahda hevosta vasten hypystä alaslaskiessa tai lennä selästä alas hevosen kieltäessä. Ja tällä en todellakaan tarkoita jos edellemainituilla hetkillä täytyisi aina pystyä itsensä kantamaan, myös ratsastajat jotka ovat huippukunnossa, voivat rojahtaa sinne hevosen selkään jne. Ne annetaan anteeksi. Pointtini tässä on vain se, että meidän ratsastajien tulisi pyrkiä pitämään itsemme tasapainossa oli tilanne minkälainen tahansa. Huomio sana "pyrkiä".

Kenttäratsastaja tarvitsee super hyvän kunnon, kuvittele itsesi vaikka viimeisimpiin PM kisoihin. Maastorata maximissaaan 3,2kilometria pitkä, esteitä on 25-30. Ratsukon täytyy samoissa kisoissa suorittaa myös koulurata ja rataesteet. Vaikka kilpailut ovat useamman päivän mittaiset, niin vaativat nämä silti ratsastajalta hyvää kuntoa, oikeanlaista ravintoa sekä tarvittavaa lepoa. Väsyneenä ja huono kuntoisena et voi mitenkään jaksaa suorittaa kilpailua maaliin 100% teholla, tuskin edes 90%. 

Alla vielä hyppykuvat joissa pystyy vertaamaan hyvin ratsastajan fyysistä hyvinvointia. 

Ylemmässä kuvassa ratsastaja on huomattavasti hoikempi, mutta ratsastajalla ei keskivartalossa sisimpiä lihaksia tukemassa > kädet epätasapainossa, kehon painopiste edessä ja kantapäät ylhäällä. // Jos hevonen olisi kieltänyt ennen estettä, ratsastaja olisi tippunu selätä alas. Mutta hevosen hypätessä, ratsastaja rojahtiti esteen jälkeen satulaan epätasapainossa. 

Alemmassa kuvassa ratsastajalla on enemmän painoa, mutta tukee itseään sisimmillä keskivartalon lihaksilla. Parempi tasapaino, hartia/käsi alue ei ole rento, joten se tuo hiukan epätasapainoa. Hypyssä laskeudettua ratsastaja saattaa horjahtaa eteenpäin, mutta ei rojahda satulaan.

Kuvien välillä on 3 vuotta eroa.


2014 / Noora Pekkala ja Leiskan Unikko

2017/  Noora Pekkala ja Wilbert II       c. Oona Pitkonen photoona.fi

Tästä aiheesta voisin kirjoittaa teille vaikka kirjan, mutta jätän tämän nytten "lyhyeksi". Tässä ilmenee minun mielipiteeni ja minun ajatukseni asiasta. Toivottovasti sait asian ytimestä kiinni ja etenkin kiitän paljon kun jaksoit lukea loppuun. Olisi mahtavaa jos heittäisit oman kokemuksen/mielipiteen asiata alle kommentti kenttään. Voit kirjoittaa myös anonyyminä. -KIITOS vielä kerran. 

perjantai 17. elokuuta 2018

#107 ~ RATSASTAJAN HYVINVOINTI ~

Oletko koskaan miettinyt ratsastajana omaa hyvinvointiasia? Minäpä olen..  Alla minun stoorinini ja myöhemmin palataan paremmin otsikon aiheeseen yleisellä tasolla.

Nyt kun Kiran yp sopimus loppui ja itse palasin ponin selkään 15.8. iski karu totuus vasten kasvojani. Jo ennen leikkausta minun painoni oli noussut, mutta kuitenkin oli lihaksia. Leikkauksen jälkeen en saanut ensimmäiseen 2-3viikkoon tehdä vatsalihaksia rasittavia asioita joten arvatenkin saattaa mitä siinä sitten kävi.. Leikkauksen jälkeen tippui painoi arviolta 4kiloa, mutta kaikki se tuli tuplaten takaisin viimeisen 2 viikon aikana. 

En myöskään ole pirteä, vaan väsynyt kokoajan, vaikka kuinka lepäisin. Mutta hei, tähän sentäs löytyy selkeä ja helppo vastaus : En ole liikkunut tarpeeksi, enkä katsonut mitä syön. Sipsipusseista on tullut parhaat ystäväni ja illalla ennen nukkumaan menoa monesti tulee syötyä päivän ensimmäin lämminateria.. Ei näin. Ei todellakaan näin. 

En ole ikinä ennen ollut näin "lihakseton", ainoastaan painoa oli saman verran kun odotin poikaamme viimeisellä raskausviikolla.. 

Nyt alkaa suuri projekti kohti parempaa olotilaan - ratsastajan hyvinvointia silmällä pitäen. Haluan parantaa lihaskuntoani, haluan saada vartalooni ryhtiä ja jäntevyyttä. Haluan kehittyä ratsastuksessa eteenpäin. Ja tietenkin haluan olla tyytyväinen omassa kropassani. 

Aloitan projektin vähentämällä herkkuja (jos kiellän ne kokonaan, niitä tekee entistä enemmän mieli..), tarkastelen mitä syön ja mihin aikaan. Iltasyöminen on se pahin - iltapalaksi kevyttä.  Lisään veden juontia asteittain. Jätän kahvin kanssa sen pullan syömättä. Lisään liikuntaa asteittain. Teen treenejä omaa kehonpainoa hyödyntäen sekä lisään kävely-/hölkkälenkkejä mukaan päivittäisiin rutiineihin. Myös ratsastan vähintään 4 kertaa viikossa.  

Tarkoitus ei ole täyttää tätä blogia tällä projektilla, vaan tulen tästä aika ajoin päivittelemään ja kertomaan tuloksia sekä muutoksia. 

Jos sinulla on samanlainen projekti käynnissä tai harkinassa niin nappaa alas viestiä ja kerro kokemuksiasi! 

Tähän vielä niin ihania kuvia tämän hetkisestä, eli lähtö tilanteesta. Painoa on 64,1kg