keskiviikko 12. joulukuuta 2018

# 114 ~ PIAN OLEN PONITON ~

Niin.. Niinkuin otsikko antaa ymmärtää, minun ja Bäkkiksen yhteinen matka päättyi neljään vuoteen. Toivon mukaan jossakin vaiheessa elämää poni palaisi sattumien kautta takaisin luokseni, mutta lähitulevaisuudessa se ei ole kuitenkaan mahdollista. 

Kauppakirjat tein ja toimitin eteenpäin 10.12. B siis jää Julialle treenattavaksi ja kun poni on kehittynyt sekä saanut sopivasti kokemusta mm. kisoista niin poni tulee myyntiin uudestaan, Toivonkin, että silloin poni pääsisi jollekkin junnulle treeni ja kisakaveriksi vähintääkin harrastetasolle. Tietekin haluaisin, että poni edustaisi jopa kansallisella tasolla rotuaan ja sukuaan. Toiveena myös olisi nähdä poni ensikautena Ponibreeders kilpailussa!

Julia ja B 25.11.-18 Tampereen ratsastuskeskus   / c. Krista Rósten 


Minusta on ihanaa, että Wili ja Bäkkis ovat samassa paikassa, luotettavilla ihmisille ja etenkin ammattilaisten silmien alla. Kaverukset saavat myös ulkoilla samassa tarhassa, kunhan eivät ala vain toistensa loimia repimään niikuin joskus aikoinaan. Nimettäin olen ostanut noille kahdelle 2016-2017 vuosien aikana 12 ulkoloimea... 

J & B / c. Krista Rósten 



Moni varmasti miettii mitä tapahtuu Hartikanlahdelle, niin blogin puolella kuin instagramissa..
    Hartikanlahti jatkaa toimintaasa normaaliin tapaan. Blogin ulkoasu tulee vielä kerran muuttumaan.

 Allekirjoittanut etsii itselleen parasta aikaa vuokrattavaa kaviokasta ensi kaudelle. Tavoitteena ensi kauden aikana on päästä kehittämään omaa istuntaa ja päästä käymään valmennuksissa säännöllisesti. 

Katsotaan minkälaisia kaviokkaita sattuu eteen tulemaan; suunnitteilla on jo yhden ponin kokeilu. 

Ja mitä Hartikanlahti -nimeen tulee.. En ole varma täytyisikö nimi vaihtaa, sillä se ei enää hevosettomana aja tarkoitusperäänsä. Se mikä on Hartikanlahti -nimen takana, selviää lähipäivinä! 



Noora ja B  1.11.2017  / c. Oona Pitkonen Photoona.fi



torstai 6. joulukuuta 2018

#113 ~ NELJÄ VUOTTA ~

Blogi hiljentyi turhankin pitkäksi aikaa, sillä Bäkkis siirtyi Wilin luokse Ratsuniittyyn muutama päivä  edellisen postauksen jälkeen. B on päässyt treenaamaan monipuolisesti Julian kanssa, myös maastoesteet ovat kuuluneet uusiin asioihin.


Mutta palaten otsikon aiheeseen, niin tosiaan...



3.12. oli Bäkkiksen ja allekirjoittaneen vuosipäivä! Olen omistanut ponin neljä vuotta. Aika on mennyt todella nopeasti, vaikka eihän aika ole kummoinen, mutta on se silti saavutus. Minun ja Bäkkiksen elämä kun ei ole ollut ihan helppoa. Silti se poni on vain rakkain ja ajatus siintä luopumisesta tuottaa tuskaa!

Mitä me olemme kokeneet näiden vuosien aikana?

Kun saimme 2014 vuonna tallin valmiiksi, Leiska ja Bäkkis muuttivat siihen yhdessä. Bäkkiksellä on koko tämän neljän vuodena aikana ollut sama karsina, vaikka vierustoverit ovatkin vaihtuneet. Ensimmäisenä talvena opettelimme juoksutuksen salat ja poni pääsi tutustumaan ravisiloihin.

Keväällä 2015 B totutettiin koppakärryihin. Ja myöhemmin aloitettiin kärrytreenit. Ponin liikutukset olivat kuitenkin maltilliset. Kävelyä ja ravia. Juoksuttaessa otimme puomeja sekä kavalettaja mukaan.



Poni myöskin pääsi muutaman kerran irtohypytykseen. Rotunäyttelyissäkin kävimme Tampereen Teuvossa heinäkuussa 2015.

Satulaan poni aloitettiin totuttamaan alku talvella 2015 ja satunnaisia kertoja makasin selän päällä. Alkutalvesta 2016 nousin ensimmäisiä kertoja ponin selkään. Ja B oli erittäin egoileva. Kerran pyysin valmentajani apuun sillä oripoika heittäytyi mahdottomaksi.

C. Photoona.fi / Oona Pitkonen 2016


Siintä kuitenkin selviydyttiin ja edettiin askellaji kerrallaan rauhassa. Lumessa poni tykkäsi laukata mutta kun tuli kesä niin laukka hävisi. Siirryimme tuolloin Mannilaan ja siellä pikku ori huomasi tammat jotka sattuivat juuri sopivasti olevan kiimassa. Poni alkoi pullikoimaan apuja vastaan. Päätin useamman taistelun jälkeen luovuttaa ja jättää ponin kasvulomalle. Myöhemmin syksyllä ruunautin joten sain tilalle lempeän ruunan... ainakin niin luulin.

Poni sai lomailla 2017 alkuvuoteen saakka. Helmikuussa päätin aloittaa ratsukoulutuksen alusta, sillä juoksuttaessa poni oli huomattavasti kuuliaisempi ja oppivaisempi. Etenimme erittäin hitaasti. Käytännössä ponin haluamisen mukaan, pääsääntöisesti käyntiä, opettelimme taivuttamista ja ohjan seuraamista. Laukkaa otimme vain pieniä pätkiä. B jäi taas kesän alussa lomalle jonka jälkeen siirtyi ratsuttajalle kuukaudeksi. Edistystä ei sielläkään juuri tapahtunut. Laukka oli mitä oli. Veikkasin itse, että ponilla on si nivelessä/ muuaalla selässä jotain häikkää että homma oli sitten siinä..



B siirtyi Mannilaan lokuussa 2017, meillä meni kengitys uusiksi sillä edelliset kengittäjät olivat takapään laittanut erittäin huonosti. Poni käytännössä seisoi takajalat mahan alla.Myös osteopaatti kävi ponin hoitamassa kahteen kertaan todeten jumit si nivelen lähettyvillä. Käsky kävi, että lisää treeniä ja taivuttelua paljon. Poni pääsi lokakuun kevyellä liikunnalla, eniten irtojuoksutusta ja muutamia kertoja ratsastaen siten, että maasta käsin oli apukäsi. Saavutus oli marraskuun alussa, että laukkasimme ponin kanssa koko kentän ympäri.

Poni siirtyi marraskuun puolessa välissä tuttavalleni jonka luona pääsimme maastoilemaan kunnolla niin yksin kuin toisen hevosen perässä. Tästä meidän kehitys vasta alkoi!

Virallisesti Bäkkis siis aloitti ratsun uran treenit vasta 4vuotis kauden lopussa.

Kävimme 2018 alkuvuodesta muutamissa valmennuksissa ponin kanssa ja ponista tykättiin. B oli kehittynyt ihan hyvin muutamaan kuukauteen minun omaa ratsastustasoon nähden.

Vuoden 2018 koho kohta oli Helsinki Horse Fair messut joissa olimme 2 päivää. Poni käyttäytyi erittäin hyvin messukeskuksella ja ison yleisön edessä.

Keväällä kävimme ensimmäiset yhteiset 1tason kilpailut kouluratsastuksen parissa. Tarkoituksena tehdä "lähtökartoitus" sillä siintä siirryimme Mannillan Ratsutallin asukkaaksi. Poni kehittyi toukoheinäkuussa erittäin paljon ja kesäkuussa pääsimme ensimmäiselle estetunnille. Myös valmentaja ratsutti ponia muutaman kerran ja tämän jälkeen poni oli aivan erilainen.


c photoona.fi Oona Pitkonen / 2017



Minä sairastuin pahasti ja kesäkuun lopussa jäin pois hevoshommista. Kira alkoi heinäkuun alusta ylläpitämään ponia. Kira kävi B'n kanssa 1-tason estekilpailuissa hyppäämässä ristikko luokan sekä 60cm. Ylläpito sopimus loppui elokuun puolessa välissä. Syyskuussa poni siirtyi minulle kotiin. Ja lokakuussa sattumusten kautta poni kuskattiin Ratsuniittyyn Julialle. B on tällä hetkellä Julialla. Vielä ei ole täysin varmaa jääkö poni Julialle vai tuleeko se kotiin. Takaisin olen valmis ponin hakemaan, sillä ensi kaudelle on jo tehty suunnitelmat ja budjetoinnit.



maanantai 8. lokakuuta 2018

#112 ~ BÄKKIKSEN TREENIT ~

Bäkkis on ollut nyt vain kävely treenillä.  Olemme työskennelleet käynnissä 3-4 kertaa viikossa, työskentelyä max 40min/kerta. Emme ole pystyneet ottamaan ravi/laukka tehtäviä sillä pohjat eivät ole olleet suotuisia. Sateiden vuoksi pellot ovat liian liukkaat ja metsätie upottaa liikaa. 

Käyntityöskentelyssä kuitenkin pyrin työstämään ponia selänläpi. Keskitymme väistöihin ja avotaivutuksiin. Myös askeleen pidentäminen sekä lyhentäminen kuuluu treeneihin. 

Vaikka poni edes jonkin verran liikkuu, niin minua ahdistaa todella paljon, kun ponia ei pääse työstämään kunnolla. Jos voittaisin lotossa niin rakennuttaisin oman kentän loppuun ja ostaisin itselleni trailerin ja veto auton.. nämä kaksi tapahtumaa helpottaisi elämää kummasti. Mutta eikös se niin ole, että "LAJIN HELPPOUS VIEHÄTTÄÄ". Katsotaan päivä kerraallaan ja toivotaan paljon lunta tulevalle talvelle.

ainiin... ja pitäisi se kait alkaa lottoamaan mikäli siintä voitosta haaveilee. 😃


torstai 20. syyskuuta 2018

#111 ~ HEPPPA KAMAT JÄRJESTYKSEEN ~

Huhhuh... Kyllä minä tuskastuin kun aloin käymään läpi yhden siis YHDEN ponin tavaroita... Heitin kaatsikalle menevät tavarat suoraan pois ja silti sitä tavaraa jäi talliin..

Laskin, että Bäkkiksellä on 14 paria suojia, 13 rullaa pinteleitä, 5paria putseja, 15 loimea, satulahuopia 6 kpl ja kaikkea muuta pientä.

Tavaran paljoudessa ei muuten ole mitään pahaan, mutta kun ei tuota hyllytilaa ole meillä kuitenkaan kovin paljon, niin tavarat ovat vähän sikinsokin. 

Järjestelin suojat ja pintelit muovilaatikoihin ja avonaiseen koriin ne joita käytän. 

Kaikki tavarat eivät kuitenkaan vielä ole löytäneet paikkaansa, mutta laittelen niitä sitä mukaan fiksummin kun saan keksittyä jokaiselle oman paikan.







sunnuntai 16. syyskuuta 2018

#110 ~ BÄKKIS TULI KOTIIN ~

Maantaina 10.9. tuttuvamme tuli trailerin kanssa hakemaan Bäkkiksen Mannillan Ratsutallilta. Aikaisemmin kerkesin omaan autoon pakkailemaan ponin tavarat, joita olikin yllättävän paljon. 

"Se olisi taas yksi kesä vietetty tällä tallilla.." -ajattelin kun tavaroita kasailin. Mannilan Ratsutalli on vaan talleista se mukavin. Kaikki tallilla kävijät ovat ihania, eritoten tallin yrittäjä on aivan loistava. 


 Postauksen kuvat c. Oona Pitkonen / Photoona.fi



Poni lampsi trailerista ulos rennosti, haisteli ilmaa ja käveli määrätietoisesti kohti tallia. Käytävällä seisoi hetken, kun riisuin kuljetussuojat jaloista. Päästin ponin vapaaksi ja sinne omaan karsinaanhan se käveli suoraan. Kerran nuuhkaisi kaltereita, hörppäsi kupista vettä ja kävi heinän syöntiin. Poni siis muisti oman boxin. 

Seuraavana aamuna minua jännitti jättää se tarhaan, sillä minulla itselläni oli työpäivä edessä, enkä tosiaankaan ollut varma mitä poni tuumaa, kun on koko päivän yksin ulkona. 

B oli päivän touhuillut omiaan tarhassa, oli sellainen niikuin aina on. Portille ravaa heti kun huomaa minun lähestyvän. 




Poni on toipunut hyvin kavionivelen piikityksestä. Liikutuksen pariin olisi pitänyt palata keskiviikkona, mutta ponihan sattui juuri sopivasti polkemaan kengän irti hoidetusta jalasta. Kengittäjän kanssa sovimme irtokengän laiton 17.9, joten poni saa jatkaa lomailua vielä. 




Kuvakulma hiukan hassu :'D

torstai 13. syyskuuta 2018

#109 ~ ONTUMINEN JA KLINIKKA REISSU ~

Bäkkis tosiaan alkoi ontumaan hyvin epämääräisesti 25.8. Kuitenkin päätin jumpata ponia, mikäli epämääräinen liike johtuisi lihaksistosta. Mentiin pieniä kavaletteja hyvän alkuverkan jälkeen ja poni tuntui niissä oikein hyvältä. B teki todella hyvät laukanvaihdot ja kokosi jopa laukassa normaalia enemmän, oli nopea pohkeelle jne. Mutta sitten loppu raveissa tuli totaallinen romahtaminen, sillä B muuttui totisesti kolmijalkaiseksi. Mikään nivel ei tuntunut lämpimältä, eikä turvotusta ollut. Ainoastaan vasemmassa etujalassa tuntui jännetupissa lievä turvotus. 


c. Oona Pitkonen /puhelin kuva


Seuraavana maanantaina oli saapumassa eläinlääkäri Mannilaan tekemään hammashuollot hevosille. Kysyin lääkärin paikalle saapuessa, että haluaisiko vilkaista ponia ja sanoa oman mielipiteensä liikkeestä.
Ponihan ontui ihan reilusti ja ell. heti mainitsi, että ontuu oikeaa etujalkaa ja mahdollisesti oikeaa takajalkaa - tämä taas on rasittanut vasemman etujalan jänteitä ja siksi jännetuppi hiukan tulehtunut. Klinikalle lähtö siis määräyksenä, joten aloitin puhelin rumban soittaen eri klinikoita läpi, kuka kerkeisi ottamaan ponin kuvattavaksi mahdollisimman pian. Saimme ajan heti seuraavalle maanantaille Mikkeliin, Leenalle. 


c. Oona P. /puhelin kuva



Maanantaina 3.9. suuntasimme kohti Mikkeliä, matkasimme yhdessä valmentajan sekä hänen tammansa kanssa. Klinikalla ensimmäisenä kerroin ponin taustoista ja tulevaisuuden suunnitelmista. Ell halusi nähdä liikkeet suoralla (oej ontuma 1/5) ja tämän jälkeen kahdeksikolla sekä liinan päässä pienellä ympyrällä jossa oikean etujalan ontuma oikeassa kieroksessa oli 2/5. Taivutus kokeessa oikean etujalan reaktiot : ylä 1,5/5 ja ala taivuttaessa jo arka, ontuma 2/5.

Tämän jälkeen oej kavio nivel puudutettiin ja ontuma lakkaa, puhdas suoralla sekä ympyrällä.  Leena kehui ponin ravia erittäin hienoksi ja kysyinkin onko näyttelyissä ollut. 
Röntgen kuvia varten poni rauhoitettiin.





Röntgen kuvissa huomiot kohdistuu varvasakseliin, joka taittuu taakse, kavioluun kantaosa sekä varvasosa samalla korkeudella vaikka kantaosan täytyisi olla ylempänä. Nivelet onneksi siistit. Kavionivel on tästä virhe asennosta johtuen hiukan ärtynyt ja se piikitettiin. Poni sai viikoksi sairasloman ja minä tilini nollille.
Poni kengitettiin perjantaina 7.9 röntgen kuvien pohjalta > eli kannalle tukea ja kavio pystympään. Katsotaan josko tämä auttaisi asiaa. 



sunnuntai 19. elokuuta 2018

#108 ~ HYVINVOINTI, NIIN SIIS MIKÄ.. ~

Nyt paneudutaan yleisesti ratsastajan hyvinvointiin; mitä se oikeasti tarkoittaa ja mitä sillä haen, miksi tämä on tärkeä asia.  Näihin löytyy vastaus tästä postauksesta.

Ensinnäkin aivan superia, että juuri sinä luet tätä. Toivottavasti jaksat lukea loppuun asti, ja  toivoisin suuresti, että heittäisit alas jonkinlaisen kommentin tästä aiheesta. Omat mielipiteet kunniiaan.

Minä 2014 kesällä. Olin hoikka, mutta lihakseton keskivartalosta.


Hyvinvoinnilla tarkoitetaan jokaisaista osa-aluetta, mutta minä takerrun nytten fyysiseen sekä psyykkiseen. 

Miksi psyykkistä?
-Oletko koskaan ratsastanut silloin kun olet stressaantunut, erittäin pahalla tuulella, todella väsynyt tms? Jos vastasit kyllä, niin muistele silloista ratsastus kertaa.. > Puritko huomaamattasi hevoseen oman huonon olon? Esim. hetki jolloin hevonen ei vaikka nostanut laukkaa haluamallasi tavalla, ei taipunut syvälle kulmaan tai muu vastaava hetki > Menetit hermosi hetkeksi > käytit pohjeapua kovemmin, nykäisit pidätteen, käytit raippaa normaalia kovemmin, puristit omalla istunnallasi tai vaan kiukkusit selässä? Niinpä. Se on psyykkistä. Se oli vain huonohetki, jonka annamme sinulle anteeksi, mutta hevonen saattaa sen muistaa ahdistavana. Ei hätää, seuraavalla ratsastuskerralla voit korjata tilanteen ja toimia samassa tilanteessa eritavalla. Psyykkinen hyvinvointi on siis ehdottomasti tärkein pohja, jolta lähdemme liikkeelle. Ratsastajan ei pitäisi siis ratsastaa mitään vaativia tehtäviä silloin kun keskittyminen ei ole positiivista. Tällöin rentokävely riittänee, se voi jopa parantaa ja rentouttaa omaa mieltä ja parantaa omaa hyvinvointia. Psyykkinen hyvinvoinnin tasapaino voi horjua siintä, jos sinulla on esim. riita parhaan kaverisi kanssa. Joissakin tapauksissa ratsastus voi auttaa ja parantaa mieltäsi, mutta pahimmoilleen käy niikuin aikaisemmin kirjoitin - negaativinen käytös sitä karvakorvaa kohtaan...

Psyykkistä hyvinvointia voi tukea monella tapaa - hyvät ystävyys/kaveri suhteet, stressittömyys, mielekäs harrastus, realistiset tavoitteet, hyvä unenlaatu ja unen määrä, taito kohdata myös ne epäonnistumiset.

Iloinen ratsastaja. 

Mitä fyysinen hyvinvointi on ja mihin sitä tarvitsee?
- Tällä ei tarkoiteta sitä, että ihminen olisi "timmissä" kunnossa omaten pyykkilautavatsan (lue: näkyvillä olevat vatsalihakset) sekä lihaksikkaat käsivarret. On kuitenkin tärkeä ymmärtää, että fyysinen kunto ja terveys eivät ole sama kuin ulkonäkö.  Hyvinvoiva ihminen voi olla siis yli-, ali-, normipainoinen. Rasvaprosentti voi olla 10 tai 25. Sillä ei ole väliä. Fyysisesti hyvinvoivalla ihmisellä on peruskunto hyvä. Jaksaa kantaa itsensä ja päivittäiset rutiinit sujuvat kevyesti. Fyysiseen hyvinvointiin vaukuttaa terveys, unenlaatu, riittävä ravinnon saanti, sopiva liikunta.

Ratsastaja tarvitsee fyysistä hyvinvointia, etenkin silloin, kun halutaan ratsastuksen olevan mielekästä. Se, että sinulta löytyy sisimpiä lihaksia joilla kannattelet itseäsi hevosen selässä, auttaa kehittymään ratsastajana. Olet paremmin tasapainossa jne. Kun taas sisimpien lihaksien puuttuessa, et pysty tasapainoittelemaan hevosystävällisesti edes käynnissä. Ja tästä tulee ketjureaktio kaikkeen muuhun. Tällä en siis todellakaan tarkoita sitä, että jos sinulle ei ole sisimpiä lihaksia, niin et voi ratsastaa. Väärin. Sisimpiä lihaksia voi treenata ratsastamalla, harjoitusravi ilman satulaa esim liinatyöskentely tunnilla on oiva treeni. Olen 100% varma, että seuraavana päivänä tuntuu lihaksissa. Kun lihaksia alkaa löytymään ja niihin saa voimaa niin ratsastaminen alkaa helpottua. Saat kannettua itsesi hevosen selässä ryhdikkäänä, et väsy niin herkästi ja jaksat työstää ratsua paremmin. Tämähän olisi kaikkien etu, eikö vain?  Myös se unen määrä merkitsee, jos olet nukkunut vähän niin et varmasti jaksa aktivoida omia lihaksia työntekoon. Tai väsyt entistä nopeammin. 

Miten fyysisen hyvinvoinnin tarpeet näkyy ratsastuksen erilajeissa? 
- Aloitetaan kouluratsastuksesta.. Kouluratsastaja istuu satulassa antaen huomaamattomia apuja ratsulleen. Kouluradalla täytyy olla huomaamattomat avut käytössä, ja tähän ei pysty jollei ole hyvinvoiva fyysisesti. Täytyy tasapainoilla ja elää hevosen joka liikeessä mukana. Levon ja unen määrä myös merkitsee keskittymisen ja oman jaksamisen kannalta.

Esteratsastajan tulee pystyä kantamaan itseään esteistunnassa, tarvittaessa kevyessä- sekä perusistunnassa. Tähän tarvitaan myös paljon sisäisiä lihaksia jolla saadaaan pidettyä tasapainoa. On valmistauduttava siihen, että hevonen kieltää, lähtee hyppyyn liian aikaisin tai hevonen ajautuu juuri ennen hyppyä aivan pohjaan - tällöin on eritoten hyötyä fyysisestä hyvinvoinnista - sinun tulisi saada kannettua itsesi selässä tasapainossa jottet rojahda hevosta vasten hypystä alaslaskiessa tai lennä selästä alas hevosen kieltäessä. Ja tällä en todellakaan tarkoita jos edellemainituilla hetkillä täytyisi aina pystyä itsensä kantamaan, myös ratsastajat jotka ovat huippukunnossa, voivat rojahtaa sinne hevosen selkään jne. Ne annetaan anteeksi. Pointtini tässä on vain se, että meidän ratsastajien tulisi pyrkiä pitämään itsemme tasapainossa oli tilanne minkälainen tahansa. Huomio sana "pyrkiä".

Kenttäratsastaja tarvitsee super hyvän kunnon, kuvittele itsesi vaikka viimeisimpiin PM kisoihin. Maastorata maximissaaan 3,2kilometria pitkä, esteitä on 25-30. Ratsukon täytyy samoissa kisoissa suorittaa myös koulurata ja rataesteet. Vaikka kilpailut ovat useamman päivän mittaiset, niin vaativat nämä silti ratsastajalta hyvää kuntoa, oikeanlaista ravintoa sekä tarvittavaa lepoa. Väsyneenä ja huono kuntoisena et voi mitenkään jaksaa suorittaa kilpailua maaliin 100% teholla, tuskin edes 90%. 

Alla vielä hyppykuvat joissa pystyy vertaamaan hyvin ratsastajan fyysistä hyvinvointia. 

Ylemmässä kuvassa ratsastaja on huomattavasti hoikempi, mutta ratsastajalla ei keskivartalossa sisimpiä lihaksia tukemassa > kädet epätasapainossa, kehon painopiste edessä ja kantapäät ylhäällä. // Jos hevonen olisi kieltänyt ennen estettä, ratsastaja olisi tippunu selätä alas. Mutta hevosen hypätessä, ratsastaja rojahtiti esteen jälkeen satulaan epätasapainossa. 

Alemmassa kuvassa ratsastajalla on enemmän painoa, mutta tukee itseään sisimmillä keskivartalon lihaksilla. Parempi tasapaino, hartia/käsi alue ei ole rento, joten se tuo hiukan epätasapainoa. Hypyssä laskeudettua ratsastaja saattaa horjahtaa eteenpäin, mutta ei rojahda satulaan.

Kuvien välillä on 3 vuotta eroa.


2014 / Noora Pekkala ja Leiskan Unikko

2017/  Noora Pekkala ja Wilbert II       c. Oona Pitkonen photoona.fi

Tästä aiheesta voisin kirjoittaa teille vaikka kirjan, mutta jätän tämän nytten "lyhyeksi". Tässä ilmenee minun mielipiteeni ja minun ajatukseni asiasta. Toivottovasti sait asian ytimestä kiinni ja etenkin kiitän paljon kun jaksoit lukea loppuun. Olisi mahtavaa jos heittäisit oman kokemuksen/mielipiteen asiata alle kommentti kenttään. Voit kirjoittaa myös anonyyminä. -KIITOS vielä kerran.